Olipa kerran äiti, jolla oli kaksi nälkäänsä kiljuvaa lasta. Samalla äidillä sattui olemaan laiskapäivä, kaapit ammottivat tyhjyyttään ja alkoipa jo olla vähän kiire sapuskan kanssa.
Äiti laittoi pastakattilan tulille ja sulatti pienemmälle nälkäänsä yhtä kovemmin valittavalle lapsukaiselle peruna-kukkakaalikeittoa sosekuutiosta. Sitten kaiveltiin isompi purnukka (140 ml) ja sulatettiin bolognesekastike. Ei aivan sulaksi, vain juuri niin sopivan jäiseksi, että sitä sai isompi nälkäisistä jälkeäisistä nakerrettua lusikalla pieniä paloja suoraan suuhun.
Ennen kuin purnukan pohja aivan ammotti, äiti otti loput kastikkeesta ja kaatoi juuri valmistuneen pastan päälle. Pikainen hämmennys ja hulautus lautasille. Kohmeinen kastike sulahti sopivasti ja jäähdytti pastan niin, ettei pienet suut palaneet. Annoksen päälle vielä humpsautus persiljaa pakkastesta ja hiukan parmesaania raasteena. Eipä valtakunnassa ollut koskaan saatu ruokarauhaa näin nopeasti.
Eli jos tämän päivän kastikkeesta jää siis desikin "yli", niin ei kannata laittaa niitä viemäristä alas kattilaa puhdistaessa. Kastikkeen jämät on helppo pakastaa sosekuutioon ja sulattaa myöhemmin akuutissa tarpeessa. Tästä bolognesekastikkeesta olisi voinut tulla myös jauhelihakeitto, yhtä nopeaa olisi ollut keittää pieneksi pilkotut perunat ja keittojuurespussi. Lopuksi kastike perään ja keitto on valmis (ja myös maustettu valmiiksi) kun pakastekastike on sulanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti