Meillä halitellaan paljon. Tytär on aamuvirkku ja se rytmi käy minulle vallan mainiosti ainakin sellaisinä aamuina kun edellinen ilta ei ole mennyt näpertäessä kirjanpidon tositteita, uusia tuotteita verkkokauppaan tai ihan muuten vaan humpuukia surffaillen. Otto taas on isänsä poika ja tykkää nukkua aamulla pitkään huolimatta siitä, mihin aikaan illalla on mennyt nukkumaan. Kaikista ihaninta on kuitenkin se, että kun poika vihdoin herää, hän kömpii silmät ristissä ja tukka pystyssä luokseni ja haluaa ihan ensimmäisenä halata. Yleensä Siiri on tilanteessa mukana ja hän haluaa osallistua ryhmähaliin. Siinä me sitten kolmistaan halaillaan, silitellään, pusutellaan ja aloitetaan päivä hellimällä.
Tämän viikon kimppakuvaan olisi ollut aineksia monena päivänä, mutta koska olen päivät yksin kotosalla lasten kanssa ja illalla tilanteet on jo menneet ohi, niin moniakaan niistä ei tullut ikuistettua kameraan. Tästä meidän potkurireissusta olisin halunnut saada paremman kuvan. Nyt ei rahkeet riittänyt kuin näihin pariin pieneen makupalaan.
Puin lapset reippaan pakkasen varalle, meillä oli viikolla nimittäin sen verran reippaat lukemat, että pari päivää oltiin ihan sisätiloissa. Sitten alkoi happi loppumaan ja kaipasin jo itse vähän raitista ilmaa. Aurinko paistoi ja oli aika rapsakka pakkanen (varmaan reilu -20 astetta). Löysin jopa molemmille muksuille aurinkolasit, koska oli niin kirkasta vielä iltapäivällä päiväunien jälkeen. Ajattelin, että nyt lähden kyllä reippaalle lenkille ja koska vaunujen ja pulkan, kantorepun ja stigan tai rattaiden ja pyörän en oikein uskonut olevan se reippain vaihtoehto, nakkasin molemmat lapset potkuriin. Onhan se tietysti 4 v:lle vähän hankala pitää sylissä pikkusiskoa riittävän tiukasti ja koska en muutakaan keksinyt, niin viritin mun tulan "turvavyöksi".
Tällä kombinaatiolla sain mukavan hien pintaan ja vähän reippaamman lenkin. Joskaan lapset eivät tästä kauheasti tykänneet. Saattoi olla tekemistä sillä, että kovasti topattuna tuo pienempi ei oikein taipunut syliin tai sitten pakkasta oli sen verran napakasti, että kävi kasvoihin. Tai sitten isompi ei saanut käsiään vapaaksi tässä pakkopaidassa. Tai vauhti oli liian hurhaa. Joka tapauksessa päästiin ulos, saattiin raitista ilmaa ja tulipahan tämäkin kokeiltua.
Mutta paaltakseni tämän viikon kuviin. Tästä potkurireissusta olisin halunnut koko porukan kuvan, mutta tietysti tämä tapahtui päivällä ja illalla ei tullut enää mieleen lähteä lavastamaan tilannetta uudestaan. Siispä tämän viikon kuvat otettiin aika viime tinkaan.
Filmaushetkellä oli tilanne päällä - isompi mielensäpahoittaja kaipasi vähän hellyyttä ja niinpä hän halusi halata. Ja pienempi tietysti lohduttaa parhaansa mukaan. Viikon kuva olkoon nimeltään: Ryhmähali.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti