lauantai 7. kesäkuuta 2014

10 ällöä, mitä vain äidit tekevät

Olen tässä viime aikoina ollut varmasti vähän liikaa lasten kanssa, kun kerkiän mietiskellä niitä kaikkia ällötyksiä, mitä vain äidit lastensa vuoksi/kanssa tekevätkään. En olisi ikinä lapsettomana kuvitellutkaan, että joku päivä olisin näin avarakatseinen erilaisten eritteiden suhteen...

Vai mitä sanot näistä?

1. Aistinvarainen arviointi tuntemattomien objektien suhteen
Monet tuntemattomat objetktit on helpointa tietysti tunnistaa katsomalla, mutta jotkut selviävät vain haistelemalla. Eräänkin kerran piti mieheltä varmistaa, että oksensiko Siiri (kyllä). Ja kun jotain ruskeaa löytyy lastenhuoneen lattialta (kiitos vain vaipattomuus), niin ei ole kovin montaa tapaa tunnistaa se kakaksi - kyllä, se oli kakkaa. En maistellut sentään.

2. Työntää käsi vessanpyttyyn
Puhelimen laturi ei nouse sieltä itsekseen. Tai hammasharjat (sentään niitä ei enää käytetä vessareissun jälkeen). Onneksi meillä on näitä leikkejä harrastettu verrattain vähän - olen kuitenkin paljain käsin noukkinut kamaa pytystä kuten varmaan jokainen tuntemani äiti jossain vaiheessa.

3. Pyyhkiä räkä paljain käsin
...ja sen jälkeen pyyhkiä käsi paidan helmaan. No, mutta mitäs teet jos räkä vaan valuu ja valuu eikä satu olemaan nenäliinaa lähettyvillä? Vaihtoehto on myös käyttää lapsen omaa paidanhelmaa pikaräkäliinana. Myös rään analysointi ja sen jakaminen hyväksi ja pahaksi - se on sellaista vihreää klimppinä valuvaa, melkein keltaista tai kirkasta ja vuolaasti virtaavaa? Kyllä - näin sitä kuvaillaan jos joku terveydenhuoltohenkilökonta sitä kysyy...

4. Haistella jonkun muu pyllyä
Tunnistat varmaan tilanteen - useamman kerran päivässä tulee tsekattua vaipan status raottamalla vähän housun kaulusta ja nuuhkaisemalla. Syvä hengitys ja sisäänveto - kyllä, se on kakkaa.

5. Puklut olkapäillä eikä aikomustakaan vaihtaa vaatteita
Banaanilähmät paidanhelmassa, jukurtit lahkeessa, puklu olkapäällä... you name it. Näitä tulee päivän mittaan jatkuvalla syötöllä niin, että minä en ainakaan vaihda vaatteita sitä mukaa kun ne vähän tahraantuu. Olen se äitiyttä alleviivaava henkilö myös aikuisten riennoissa, jolla löytyy päivän ruokalista jostain päin vaatekertaa. Viime viikolla kävin "aikuisten tapaamisessa" ja vaihdoin sinne lähtiessä vaatteet. Myöhemmin kaverit kyselivät, että olenko tulossa juhlista. En - joskus minäkin vain pesen tukan ja vaihdan puhtaat vaatteet (ja laitan imetyshelmet kaulaan).

6. Oksennukset omaan niskaan
Me olemme onneksi säästyneet massiivisilta oksennustaudeilta, mutta silloin kun oksutauti sattuu päälle, niin kyllä minä ensisijaisesti pidän lasta sylissä ja koitan helpottaa oloa läheisyydellä enkä työnnä lasta pois siinä tilanteessa kun hän eniten tarvitsee syliä. Jos siinä sitten itse sattuu vähän yrjön tielle, niin so what. Vahinko on jo tapahtunut ja suihkussa ehtii käydä sitten kun tilanne on kaikkien osalta ohi. Jotkut jopa ottavat oksennuksesta kopin paljain käsin minimoidakseen muut vahingot...

7. Pureskellun ruuan nappaaminen
"Ai et tykännytkään parsakaalista". Siinä on parisen sekunttia aikaa reagoida kun ilme muuttuu ennenkuin puoliksi pureskeltu ruoka on rinnuksilla tai lattialla. Nopeat refleksit nappaavat ruuan jo heti suusta ennen suurempaa sotkua.

8. Kaivaa jonkun toisen nenää
Kyllä minä ainakin otan ne suurimmat räkäpaakut lapsieni nenistä - ja kyllä, taas ihan paljain käsin. En kyllä voisi kuvitella ottavani räkää kenenkään muun nenästä - siitä huomauttaminenkin on vähän niin ja näin. Toivoisin kyllä, että minulle sanottaisiin, jos nenässä on paukkuja tai hampaissa pinaattia - ehkä jatkan huomauttelua myös toisille.

9. Toisen naaman pyyhkiminen syljellä
Juuri eilen taas pyyhkäisin enimmät (jo pinttyneet) tomaattikastikkeet lapseni poskilta käyttäen omaa sylkeäni ja peukaloa. Eipä ollut muutakaan rättiä lähettyvillä ja oltiin menossa ihmisten ilmoille...

10. Kakan rakenteen tutkiminen
On urbaanitarinoita siitä, miten tuoreet äidit keskustelevat keskenään vauvan kakan koostumuksesta. Mutta hei, se ei ole urbaanilegenda vaan äitien arkipäivää. Kakan väri, sen määrä, toistumistiheys ja rakenne kertoo paljon vauvan ja lapsen hyvinvoinnista. Mitä on syönyt, onko syönyt  mitään, allergiat, legot, ripuli, kova vatsa... Omaa kakkaani en sentään analysoi. 

Mites te muut? Tunnistatteko tästä itsenne? Mitä muuta ällöä olette päässeet tekemään lasten myötä? 



5 kommenttia:

  1. Totta joka sana =D allekirjoitan ihan täysin.

    VastaaPoista
  2. Niin totta! :D Ja miten normaalilta tuo kaikki nykyään tuntuukaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Mutta en minä silti nuuhki muiden pyllyjä tai pyyhki edes mieheni räkää ohi kulkiessa...

      Poista
  3. Mie oon kyllä ihan lapsettomanakin joutunut työntämään käden vessanpönttöön, ja voi kun olisikin vai kerran :D moni noista muista on kyllä tullut ystävien lapsien kautta tutuksi. Ehkä loput sitten joskus omien kanssa..? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, on niitä lapsettomiakin sissejä, jotka vetäisevät syvään hengeä ja tunnistavat hajun kakaksi - ja täysin vapaaehtoisesti tai sitten olosuhteiden pakottamana.

      Poista