Laineilla keinui pieni laiva vain... (9/52)

Ruotsissa käyminen oli mun oman lapsuuden huippuhetkiä. Silloin ajeltiin Haaparantaan ja ostettiin paikallisesta marketista voita ja näkkäriä isommissa erissä - oli kai tosi paljon edullisempaa. Että aika paljon on matkailu muuttunut siitä - toki vieläkin tulee hamstrattua tavaraa Ikeasta tai Lindexiltä kun se vaan on edullisempaa... Liekö kruunun kurssilla ja laskuvirheillä oma osansa siinä mielikuvassa.

Joka tapauksessa me emme varsinaisesti laske Ruotsia edes ulkomaaksi. Mieheni on ruotsalainen joten lasten mummola on lahden toisella puolella. Harmillista vain, mummolamatkaan täytyy varata monta päivää aikaa ja siitäkin matkustamiseen tuntuu menevän paljon aikaa ja rahaakin. Meille laivamatka Suomesta Ruotsiin ei ole siis mikään talviloman kohokohta vaan välttämätön paha päästäksemme kohteeseen.

Mitä me sitten arvostamme risteilyllä? Varmasti samoja asioita kuin kuka tahansa muukin lapsiperhe sillä pienellä erotuksella, että matkamme vain jatkuu sataman jälkeen vielä vähän eteenpäin.

Pallomeri
Ei ole sellaista laivamatkaa etteikö lapset halua pallomereen. Pallomeri on risteilyjen klassikko vaikkakin siellä haisee pissalle ja sosiaalinen paine olla täydellinen kasvattaja pallomeren laidalla on niin kova, että minä hipsin vähin äänin tax freen puolelle jättäen puolisoni komentajaksi.

Tax free

Tukkupakkauksissa kalliita karkkeja - sokerihumalat heti aamusta ennen kuin auto pääsee laivasta ulos - ei kiitos. Koska ostan meikkini marketista ja hajuvesiäkin piisaa jo entuudestaan, en ole järin innokas tax free shoppaaja. Aina tulee kuitenkin pyörähdettyä myös kaupan puolella, koska kiinnostavat aktiiviteetit muuten on kovin vähissä.

Vaikka hyllyt notkuivat mitä ihmeellisimpiä namuvirityksiä, niin silti meidän lapset löytyivät molemmilla kerroilla samasta nurkasta. Kun kysyin, että ostetaanko pieni namupussi vai säästetäänkö hiukan isompaa Lego-pakettia varten, oli esikoisen vastaus selvä: legot. Eipähän tarvinnut ostaa mitään muovikrääsää naamioituna lasten suosikkinamuiksi. Joskus ostimme niitä laivaklassikkoja, eli PEZ makeisia kivoissa annostelijoissa, mutta olivat niin pahoja, ettei edes makealle perso esikoisemme niitä syönyt.

Itkun kanssa piti lähteä duplopakettien luota eikä lohdutukseksi edes tarjottu mitään herkkua. Tavallisesti liikumme laivalla aina kantorepun kanssa (pääsee sujuvasti rappusia pitkin eikä tarvitse odottaa hissejä) mutta aina välillä täytyy pienempi päästä "irti" ja tepastelemaan omin avuin...

Lasten risteilyohjelma

Lapsille on monilla laivoilla paljon omaa ohjelmaa. Kävimme bingossa ja yritimme löytää limudiskon, mutta jotenkin risteilyohjelma jäi osaltamme aika laihaksi. Ujo 4 v ei vielä oikein uskaltanut lähestyä laivan maskottia eikä oikein uskaltanut osallistua muihinkaan yhteisiin leikkeihin. Joko leikit eivät häntä kiinnostaneet tai sitten oikeasti pelotti, mutta joka tapauksessa lasten risteilyohjelmaan emme juuri osallistuneet.

Ruokailut

Arvannette varmaan, että meitä ei laivan iso buffet tai alacarte ravintolat houkuta. Käymme mieluummin syömässä ravintolassa maissa, jossa on riittämiin valinnanvaraa eikä samat menut vuodesta toiseen. Tämänkin laivan kaksi kasvisannosta alacartessa on syöty jo moneen kertaan ja monta kymppiä buffetista tuntuu myös vähän kalliilta.

Siispä minä satsasin siihen, että syödään reilu myöhäinen lounas kaverin luona ja lapsille kahvilasta pottumuussia iltaruuaksi. Iloinen yllätys oli, että ilman lihapullia lapsen annos maksoi vain 1,50 eur (ja siitä söivät molemmat lapset). Taisi olla kuitenkin hinnoitteluvirhe tai epäselviä sisäisiä käytäntöjä kun paluumatkalla lapsen annokseksi (ilman lihapullia) sai valtavan kasan muussia normaaliin hintaan (5 eur, tästä muussista olisi syönyt lasten lisäksi ainakin yksi aikuinenkin).

Hytti

Hyttiin mennään nukkumaan ja sille emme sen kummempia laatuvaatimuksia ole asettaneet. Yleensä tulee kuitenkin valittua edes ne autokannen yläpuolella olevat, niin meteli laivan moottoreista ei tunnu yhtä kovalta. Jos saisin valita, olisi tietysti ihana jos koko porukalle olisi alasängyt, mutta koska se ei useinkaan ole mahdollista, niin yksi yö täytyy yrittää sinnitellä vaikka aidan seipäänä.

Ihaninta hytissä on puhtaat lakanat ja se, että jos vähän "rapatessa roiskuu", niin ei itse tarvitse siivota. Olevinaan näin eräässä toisessa hytissä näppärän laidan yläsänkyyn. En omasta hytistä löytänyt sellaista rakennetta ja mietinkin, että onkohan se joku lisäosa, jota voi pyytää erikseen? Eli korkeampi laita yläsänkyyn, jotta pienempi lapsi voi huoletta nukkua ylhäällä. Yläsänkyyn liittyy meillä vielä kivasti jännitystä ja pelkoakin, mutta ilman kunnon laitaa ei 4 v vielä oikein voi siellä nukkua.

Eli tässäpä antiristeilijän mietteitä laivamatkustamisesta ja ristelyistä. Oikeastaan olisin mieluummin kokonaan risteilemättä, mutta käytännön syistä matkaamme mummolaan autolla ja tämä nyt vain on meidän matkalla pakollinen etappi, joka nyt 10 v jälkeen alkaa tuntua pakkopullalta.

Tykkäätekö te risteilymatkustamisesta?