Metsien hamsterit (30/52)

Marja-aikaan minua kutsutaan Marjamoguliksi. Titteli ei ole tullut ihan syyttä, sillä monena vuonna olen näitä lähimetsiä kolunnut ämpärien kanssa ja tienannyt ihan kivat lomarahat (ystävien kustannuksella). Tänä vuonna en ihan sellaisiin suorituksiin revennyt, mutta sain sentään omaan pakkaseen marjat.

Lakat ovat jääneet nyt useampana vuonna keräämättä, jotenkin hoksaan koko marja-ajan vasta sitten kun lähimetsikön mustikat alkavat kypsyä. Tänä vuonna myös vattuja oli vähempi, mutta onneksi pihistelin vähän viime vuoden vattujen kanssa ja niitä on pakkasessa vielä tulevaakin talvea varten. Mansikat kävin hakemassa lähitilalta heinäkuussa, vähän saatoin aliarvioida tarpeen, mutta täytyy sitten vähän vaikka säästellä ja sekoittaa mansikan joukkoon vaikka punaherukkaa.

Tänä vuonna metsien hamsterin urakka oli siis vain mustikka-aikaan (tai vielähän nuo puolukat olisi keräämättä). Mutta ensi vuotta varten on taas kalustoa päivitetty ja ostin uuden kerulin. Taidan nyt vain jo tältä vuodelta kerätä puhdistusritilät ja kerulit talvisäilöön, että ensi vuonna marja-aika ei tulisi yllätyksenä.

Mutta tässäpä otos viikon kuva-projektissa. Hiukan jälkikädessä rupesin selailemaan puhelinta, mutta aina näitä on muistettu ottaa ja on tullut jälkipolville dokumentoitua vaikka miten hauskoja kesämuistoja!

ps. ja jos joku ihmettelee, että miksi tässä tekstissä on "kesäpiha" tunniste, niin ihan siitä syystä, että aivan meidän oman tontin kupeessa, jopa omalla tontilla, on valtaisan ihanat mustikkamättähät. Jos joku likelle marja-aikaan yrittää, niin en epäröi käyttää voimakeinoja. Tämä tiedoksi niille, ketkä ensi vuonna yrittävät tulla vieraisille metsän kautta. Ystäväni vien kyllä marjaan näille mättäille ihan mielelläni.